Blogimerkintä 23.1.2010

Olen hukannut ensi-illan blogimerkinnän, yritän vielä etsiä sitä, josko se jostakin ilmestyisi. Tässä teksti viime lauantain esityksestä.

Sukupolvellamme on vahvat visiot siitä, mitä me haluamme tehdä elämällämme. Katse suunnataan usean vuoden päähän tulevaisuuteen ja jos kuvitellut kiiltokuvaunelmat eivät toteudukaan suunnitellussa aikataulussa, koko henkilökohtainen maailma on vaarassa sortua.

Elämän yllätyksellisyydelle ei anneta sijaa. Maailma kyllä kantaisi taakkamme, mutta tärkeillessämme itseriittoisuudellamme enne anna sille mahdollisuutta pitää meistä huolta ja antaa elämällemme suuntaa.

Tulisi sallia tulevaisuuden puuttua siihen mitä tapahtuu. Kaikki järjestyy, elämä kantaa, meidän on vain luetettava siihen.

- essi