Tänään kerroin ensimmäistä kertaa elämässäni puulle ja kasalle tikku-ukkoja tarinan. Löysin kodin junaraiteen vierestä ja puun sisältä. Lauloin vedelle ja tanssin puun kanssa! Kuulin metsästä huutoja. Jätimme puiden seuraksi hyviä jälkiä.
Metsässä mietiskelyn lisäksi kokeilimme terapiaa generaattorin kellareissa ja varastoissa. Koko illan kestäneen oman pään sisällä höpöttelyn ja yksinolon jälkeen pääsimme kurkistamaan jokaisen terapiahetkeen. Avarsimme toistemme mieliä hyräilemällä lauluja ja puhumalla ääneen mutta myös olemalla hiljaa.
Eilen keräsimme katseita kantamalla tuoleja keskustassa, tänään laulamalla puiden juurilla. Eilen esityksen pääosaan pääsi ihmiset tietämättäään, tänään jokainen oli oman esityksensä tähti. Mitä huomenna?
- Tuuli & Iida
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti